Mikä sairaus aiheuttaa kantapääkipua?

Kantapääkipu voi esiintyä kantapään alla, takana tai sivuilla, ja sen voimakkuus vaihtelee lievästä särystä voimakkaaseen kipuun. Kipua voi ilmetä liikkeessä tai levossa, ja se voi vaikeuttaa normaalia liikkumista. Usein taustalla on rasitus, tulehdus tai rakenteellinen ongelma. Kivun syyn ymmärtäminen on tärkeää oikean hoitomuodon valitsemiseksi ja uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Yleisimmät syyt kantapääkipuun

Akillesjänteen tulehdus (Achillesjänteen tendiniitti)

Akillesjänteen tulehdus on yksi yleisimmistä kantapääkivun aiheuttajista, erityisesti aktiivisesti liikkuvilla ihmisillä. Akillesjänne on vahva jänne, joka yhdistää pohjelihaksen kantaluuhun ja mahdollistaa esimerkiksi kävelyn, juoksun ja hyppäämisen. Jänteen ylikuormitus – kuten pitkäaikainen juokseminen, äkillinen lisäys liikunnan määrässä tai vääränlaiset kengät – voi aiheuttaa mikrovaurioita ja tulehdusta. Tyypillisiä oireita ovat kipu, jäykkyys ja turvotus akillesjänteen alueella, erityisesti aamulla tai fyysisen rasituksen jälkeen.

Limapussin tulehdus (Bursiitti)

Limapussit (bursat) ovat pieniä nesteen täyttämiä rakenteita, jotka vähentävät kitkaa nivelten, lihasten ja jänteiden välillä. Kun kantapään alueella oleva limapussi tulehtuu – usein toistuvan paineen, hankauksen tai liiallisen rasituksen vuoksi – syntyy bursiitti. Tämä tila aiheuttaa paikallista turvotusta, arkuutta ja terävää kipua erityisesti silloin, kun painoa kohdistuu kantapäähän esimerkiksi seisottaessa tai kävellessä. Kipu voi säteillä myös jalkapohjaan tai nilkan alueelle.

Haglundin kantapää (Haglundin oireyhtymä)

Haglundin kantapää on vaiva, jossa kantapään takaosaan muodostuu ylimääräistä luukasvua. Tämä uloke voi hangata kenkää vasten ja aiheuttaa kipua, punoitusta ja turvotusta. Oireet pahenevat usein, kun käytetään kapeakärkisiä tai kovapintaisia kenkiä. Haglundin oireyhtymä voi myös ärsyttää akillesjännettä ja johtaa sen tulehdukseen. Oireiden lievittämiseksi suositellaan käyttämään pehmeitä kenkiä, akillesjännettä suojaavia tukia ja välttämään tiukkoja jalkineita.

Severin tauti (kalkaneaalinen apofyysiitti)

Severin tauti on yleinen kasvuikäisillä, erityisesti fyysisesti aktiivisilla 8–14-vuotiailla lapsilla. Se liittyy kantaluun kasvulevyn ärsytykseen, joka syntyy toistuvan rasituksen, kuten juoksemisen tai hyppimisen seurauksena. Koska lasten luusto on vielä kehittymässä, rasitus aiheuttaa kipua ja tulehdusreaktion kasvulevyyn. Oireisiin kuuluu kipu kantapään takaosassa, joka pahenee liikunnan aikana tai sen jälkeen, sekä arkuus painettaessa. Hoitoon kuuluu lepo, venyttely, kipulääkkeet ja mahdollisesti tukipohjallisten käyttö.

Vammat ja murtumat

Äkilliset vammat, kuten kaatumiset, putoamiset tai voimakkaat iskut, voivat aiheuttaa akuutin kantapääkivun. Tällöin voi syntyä mustelmia, ruhjeita tai jopa luunmurtumia. Rasitusmurtumat taas kehittyvät vähitellen toistuvan kuormituksen seurauksena – kuten juoksijoilla tai pitkään seisovilla työntekijöillä – ja ne aiheuttavat paikallista kipua, joka pahenee kuormituksen myötä.

Plantaarifaskiitti (Kantapohjan jännekalvon tulehdus)

Plantaarifaskiitti on yksi yleisimmistä kantapääkipujen syistä. Se johtuu jalkapohjan jännekalvon (plantaarifaskian) tulehduksesta, joka syntyy usein pitkäaikaisesta ylikuormituksesta, huonosti istuvista kengistä tai seisomatyöstä kovilla alustoilla. Tyypillinen oire on terävä kipu kantapään alaosassa, erityisesti aamuisin ensimmäisten askelten aikana. Kipu voi vähentyä päivän mittaan, mutta pahenee taas rasituksen jälkeen. Hoitoon kuuluvat lepo, venyttely, jalkineiden vaihto, pohjalliset ja joskus fysioterapia.

Kantaluupiikki (Kalkkeutuma kantapäässä)

Kantaluupiikki, eli luupiikki, on pieni luukasvu kantaluussa, joka usein liittyy pitkittyneeseen plantaarifaskiittiin. Luupiikki syntyy, kun jännekalvo vetää toistuvasti kiinni kantaluuhun ja keho reagoi siihen muodostamalla ylimääräistä luukudosta. Luupiikki ei välttämättä aiheuta kipua itsessään, mutta jos siihen liittyy tulehdusta tai painetta kävellessä, voi se aiheuttaa voimakastakin kipua. Oireet muistuttavat plantaarifaskiittia ja hoitomenetelmät ovat usein samanlaiset: lepo, venytys, ortopediset pohjalliset ja tulehduskipulääkkeet.

Ketkä ovat alttiita kantapääkivulle?

Kuka tahansa voi kärsiä kantapääkivusta, mutta seuraavat ryhmät ovat erityisen alttiita:

– Miehet ja naiset keski-iässä (40–60-vuotiaat)
– Ylipainoiset tai liikalihavat henkilöt
– Henkilöt, joilla on nivelrikkoa jalkaterässä tai nilkassa
– Ihmiset, joilla on synnynnäisiä jalkojen rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten lättäjalat tai korkeakaariset jalat
– Fyysisesti aktiiviset henkilöt, kuten urheilijat, juoksijat ja jalkapalloilijat
– Henkilöt, jotka käyttävät juoksumattoa tai juoksevat kovilla alustoilla säännöllisesti
– Työntekijät, joiden työ edellyttää pitkäaikaista seisomista
– Lapset 8–14-vuotiaita (erityisesti vilkkaat pojat)
– Raskaana olevat naiset
– Henkilöt, jotka käyttävät usein korkokenkiä tai huonosti istuvia kenkiä

Kantapääkivun kotihoito

Kantapääkipu voi vaikeuttaa kävelyä ja osallistumista päivittäisiin toimintoihin. Useimmissa tapauksissa oireet paranevat ilman leikkaushoitoa, mutta keho tarvitsee aikaa toipumiseen. Seuraavat vinkit voivat auttaa lievittämään kipua ja nopeuttamaan paranemista:

– Lepää ja nosta vasenta kantapäätä aina kun mahdollista
– Laita jääpussi vasemmalle kantapäälle korkeintaan 20 minuutiksi kerrallaan, 2–3 tunnin välein
– Käytä mukavia, tilavia kenkiä, joissa on matala korko ja pehmeä pohja
– Käytä pehmeitä pohjallisia tai kantapehmusteita kengissä
– Sido kantapää ja nilkka tukisiteellä
– Tee säännöllisesti kevyitä venytysharjoituksia vasemmalle kantapäälle
– Ota parasetamolia kivun lievittämiseen. Jos käytät ibuprofeenia, vältä sen ottamista ensimmäisten 48 tunnin aikana vamman jälkeen
– Vältä pitkäaikaista kävelyä tai seisomista, erityisesti paljain jaloin
– Vältä korkokenkien tai kapeakärkisten, epämukavien kenkien käyttöä

Milloin mennä lääkäriin?

Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos:

– Vasemman kantapään kipu on voimakasta ja vaikeuttaa liikkumista
– Kipu ei lievity kotihoidolla kahden viikon kuluessa
– Tunnet pistelyä tai tunnottomuutta vasemmassa jalassa
– Jalka tai kantapää on turvonnut, tulehtunut tai jäykkä
– Sinulla on diabetes