Kaularangan välilevyn pullistuma – oireet ja syyt

Mikä on kaularangan nikamavälinen pullistuma?

Kaularangan nikamavälinen pullistuma tarkoittaa, että nikamavälinen levy muuttuu muodoltaan ja turpoaa, mikä aiheuttaa painetta hermojuuriin. Tila ilmenee tylsinä kipuina, puutumista käsissä ja jaloissa ja joskus jopa liikkumiskyvyn menettämisenä. Useimmat potilaat, joilla on kaularangan nikamavälinen pullistuma, kärsivät C5-C6- ja C6-C7-tasoilla.

Kaularangan nikamavälinen pullistuma voi helposti sekoittua nikamaväliherniaan, koska niiden oireet ovat melko samanlaisia. Lääkärin näkökulmasta kaularangan nikamavälinen pullistuma kuvaa tilannetta, jossa levyn pulposus ydin on edelleen selkärangan ulomman kuitukapselin sisällä. Nikamaväliherniapotilailla kuitukapseli on kuitenkin vaurioitunut, ja pulposus ydin työntyy ulos puristaen hermojuuria ja selkäytimen.

Näin ollen kaularangan nikamavälinen pullistuma voi olla nikamavälihernian lievempi muoto, koska tässä vaiheessa levy ei ole vielä vaurioitunut kokonaan, ja hoito voi olla helpompaa. Jos hoitoa ei aloiteta ajoissa, tila voi kuitenkin nopeasti kehittyä nikamaväliherniaksi.

Välilevyn pullistuman syyt

Välilevyn pullistuman syyt voivat vaihdella iän, elämäntavan ja tietyistä olosuhteista johtuvien tekijöiden mukaan. Yleisimmät syyt ovat:

1. Ikääntyminen: Iän myötä välilevyjen kosteuspitoisuus vähenee, mikä voi johtaa niiden haurastumiseen ja altistaa pullistumille.
2. Trauma ja vammat: Erilaiset vammat, kuten kaularangan nyrjähdykset tai iskut, voivat aiheuttaa välilevyn pullistumaa.
3. Huono ryhti ja pitkäaikainen staattinen kuormitus: Pitkään väärässä asennossa työskentely tai jatkuva staattinen kuormitus kaularangan alueella voi lisätä riskiä pullistumille.
4. Liiallinen kuormitus tai toistuvat rasitukset: Tietyt urheilulajit tai työnkuvat, joissa kaularankaa rasitetaan jatkuvasti, voivat altistaa pullistumille.

Välilevyn pullistuman oireet

Välilevyn pullistuman oireet voivat vaihdella sen mukaan, missä kohdassa kaularankaa pullistuma on ja kuinka suuri hermojuuri on puristuksessa. Yleisimmät oireet voivat olla seuraavat:

Kivut kaularangassa

Kaularangan alueella esiintyy usein voimakasta kipua, joka voi olla sykkivää, terävää tai särkevää. Kipu voi pahentua pään liikkeissä tai kun henkilö istuu pitkään väärässä asennossa.

Kipu ja tunnottomuus käsissä ja hartioissa

Välilevyn pullistuma voi puristaa hermojuuria ja aiheuttaa kipua, joka säteilee käsiin, olkapäihin tai yläselkään. Kipu voi olla pahimmillaan niskassa, mutta säteilee myös käsivarsiin ja sormiin. Tuntemukset voivat vaihdella lievästä pistelystä tai puutumisesta voimakkaaseen kipuun.

Heikkous tai voimattomuus käsivarsissa ja sormissa

Hermopuristuksesta johtuva lihasheikkous tai voimattomuus voi olla merkittävä oire, erityisesti kun nostetaan tai kannetaan painavia esineitä.

Päänsärky

Päänsärky voi olla yksi yleisimmistä oireista, erityisesti takaraivolla. Tämä voi johtua hermojuuripaineista, jotka säteilevät niskan ja pään alueelle.

Tunnottomuus tai puutuminen sormissa

Erityisesti etusormissa ja keskisormissa voi esiintyä puutumista tai pistelyä. Tämä johtuu hermojen puristumisesta, joka vaikuttaa sormien tunteisiin.

Heikentynyt liikkeen hallinta

Jos hermojuuri on huomattavasti puristuksessa, voi liikkeen hallinta heikentyä. Esimerkiksi pään nostaminen tai kääntäminen voi olla vaikeaa.

Nivelten jäykkyys ja liikerajoitukset

Välilevyn pullistuma voi johtaa niskassa ja hartioissa esiintyviin jäykkyyksiin ja liikerajoituksiin. Pään kääntäminen voi olla kivuliasta ja rajoittunutta.

Tinnitus ja tasapaino-ongelmat

Vaikka ei ole aina yleinen oire, joissakin tapauksissa hermojuuripaineen vuoksi voi esiintyä tinnitus (korvien soiminen) tai tasapaino-ongelmia.

Oireiden diagnosointi

Diagnoosin saamiseksi lääkäri käyttää useita tutkimusmenetelmiä:

1. Lääkärintarkastus: Lääkäri arvioi potilaan historiaa ja suorittaa fyysisen tutkimuksen. Potilas voi joutua liikkumaan ja testaamaan niskan liikkuvuutta.
2. Kuvantamistutkimukset: Röntgenkuvat, magneettikuvaus (MRI) ja tietokonetomografia (CT) voivat antaa tarkkaa tietoa välilevyn pullistumasta ja hermojuuripaineista.
3. Elektromyografia (EMG): Tämä testi mittaa lihasaktiivisuutta ja voi auttaa arvioimaan, onko hermojuuri puristuksessa ja miten paljon.
4. Välilevyn toiminnalliset testit: Erilaiset liikerajoituksia mittaavat ja puristuksia testaavat toimenpiteet voivat auttaa arvioimaan tarkasti välilevyn tilaa.

Hoito ja kuntoutus

Kaularangan välilevyn pullistuma voi parantua itsestään lievällä hoidolla, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan myös interventiota oireiden lievittämiseksi.

Konservatiivinen hoito

• Lääkkeet: Kipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet voivat lievittää kipua ja turvotusta.
• Fysioterapia: Niskaharjoitukset ja liikkuvuusharjoitukset voivat auttaa vahvistamaan niskan lihaksia ja parantamaan kaularangan liikkuvuutta.
• Lämpö- ja kylmähoidot: Kylmä- ja lämpöhoidot voivat auttaa lievittämään kipua ja turvotusta.
• Rasitus ja lepo: Oikeanlainen lepo ja liikunnan määrä voivat vähentää oireita ja parantaa toipumista.

Injektiot ja hoidot

• Kortisonipistokset: Paikalliset kortisonipistokset voivat auttaa vähentämään tulehdusta ja hermojuuripaineita.
• Epiduraali steroidipistokset: Nämä voivat olla tehokkaita lievittämään välilevyn pullistuman aiheuttamaa kipua.

Leikkaus

• Discektomia: Jos oireet eivät parane ja hermojuuripaine on merkittävä, leikkaus voi olla tarpeen. Leikkauksessa poistetaan välilevyn pullistuma ja hermojuuren vapauttaminen.
• Endoskooppinen leikkaus: Tämä on vähemmän invasiivinen toimenpide, joka voi tarjota nopeamman toipumisen.

Fysioterapialla hoidettu kaularangan nikamavälinen pullistuma

Fysioterapiassa käytetyt harjoitukset auttavat rentouttamaan lihaksia, lievittämään kipua ja vahvistamaan nikamalevyjen asentoa. Näin ne vapauttavat tilaa hermoille, vähentävät puutumista ja kutinaa.

Lisäksi on olemassa joitakin muita kaularangan nikamavälisten pullistumien hoitomenetelmiä, kuten laitteistolla tehtävä venytys, kortisonipiikit selkärankaan kivunlievitykseen. Jos potilaan tila ei parane näillä menetelmillä, lääkärin on mahdollisesti suositeltava leikkausta.

Hoito- ja kuntoutusmenetelmä valitaan aina potilaan tilan mukaan, ja hoitavan lääkärin tulee tehdä päätös perusteellisen tutkimuksen jälkeen. Potilaiden on noudatettava määrättyä hoitosuunnitelmaa ja ilmoitettava lääkärille, jos havaitsevat poikkeavuuksia.

Niskanikamaväylän pullistumien ehkäisy

Nikamakivien geeliosa kuivuu ajan myötä, mikä on väistämätön ikääntymisprosessi. Siksi kaularangan nikamavälin pullistumien estäminen ei ole aina mahdollista. Kuitenkin, jotta tilanteesta ei tule vakavampaa, voit käyttää joitakin seuraavia ehkäisymenetelmiä:

• Vakaiden kehonpainon ylläpitäminen ja ylipainon välttäminen, sillä kehonpaino voi aiheuttaa paineita selkärankaan.
• Säännöllinen liikunta, huolellinen alkulämmittely ja sopivan intensiteetin valinta. Liikunta auttaa vahvistamaan selkärangan ympärillä olevia lihaksia ja parantamaan nivelten joustavuutta.
• Jos istut paljon, kuten toimistotyöntekijät, kuljettajat tai käsityöläiset, tee 5–10 minuutin kevyitä venyttelyjä ja liikkumista joka tunti.
• Huonoja asentoja muuttamalla voit vähentää selkärankaan kohdistuvaa stressiä.
• Riittävä ravitsemus, erityisesti kalsiumin ja magnesiumin saanti, auttaa luustoa pysymään vahvana ja liikkuvana.

Jos kaularangan pullistuma kestää pitkään ja siihen ei puututa ajoissa, voi syntyä vakavia komplikaatioita. Jos tunnet epänormaalia kipua kaularangan alueella, ota yhteyttä lääkäriin, jotta saat tarkat diagnoosit ja hoitomenetelmät.