Plantaarifaskiitti: Hoito-ohjeet

Plantaarifaskiitti syntyy, kun plantaarifaskia vaurioituu. Plantaarifaskia on vahva ja paksu kudos, joka kulkee jalkapohjan yli. Se yhdistää kantaluun varpaisiin, muodostaen jalan kaaren.

Plantaarifaskiitti on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Se esiintyy useammin li overweight henkilöillä, juoksijoilla ja keski-ikäisillä aikuisilla.

Plantaarifaskiitin syyt

Plantaarifaskiitti on yleinen syy kantapään kipuun, ja se voi kehittyä useista syistä. Yksi yleisimmistä syistä on jalkaterän liiallinen venyttäminen, mikä voi tapahtua esimerkiksi intensiivisen liikunnan tai väärän jalkineen käytön vuoksi. Lisäksi jalkaterän ylikuormitus, kuten jatkuva seisominen tai juokseminen, voi myös aiheuttaa vaurioita plantaarifaskialle.

Tietyt lääketieteelliset tilat, kuten ylipaino tai jalkaterän rakenteelliset poikkeavuudet, voivat myös altistaa plantaarifaskiitin kehittymiselle. Plantaarifaskiitti liittyy usein myös kantaluuhun muodostuviin luukyhmiin, joita kutsutaan kantapääpiikeiksi. Nämä luukyhmä saattavat olla kivuttomia monilla ihmisillä, vaikka ne voivatkin aiheuttaa epämukavuutta joissakin tapauksissa.

Mitkä ovat plantaarifaskiitin pääasialliset oireet?

Plantaarifaskiitin tärkein valitus on kipu kantapään pohjalla tai joskus jalkapohjan keskiosassa. Se vaikuttaa yleensä vain yhteen jalkaan, mutta voi myös vaikuttaa molempiin jalkoihin.

Plantaarifaskiitin aiheuttama kipu kehittyy vähitellen ajan myötä. Kipu voi olla tylppää tai terävää. Jotkut ihmiset tuntevat polttavaa tai kipua jalkapohjan alueella, joka säteilee kantapäästä.

Kipu on yleensä pahempaa aamulla, kun otat ensimmäiset askeleet sängystä, tai jos olet ollut istumassa tai makuulla pitkään. Portaita kiipeäminen voi olla erittäin vaikeaa kantapään jäykkyyden vuoksi.

Pitkäaikaisen aktiviteetin jälkeen kipu voi pahentua lisääntyneen ärsytyksen tai tulehduksen vuoksi. Plantaarifaskiittia sairastavat ihmiset eivät yleensä tunne kipua aktiviteetin aikana, vaan vasta sen jälkeen, kun he lopettavat.

Kuvantamistestit

Kuvantamistestit voivat myös paljastaa tärkeitä tietoja jalkasi rakenteista ja kudoksista. Röntgenkuva tai magneettikuvaus (MRI) voi olla tarpeen tarkistaa, ettei kantapään kivulle ole muita syitä, kuten luunmurtumaa.

Vaikka pehmytkudoksia ei voi kunnolla arvioida röntgenkuvassa, testi on silti hyödyllinen sulkemaan pois luunmurtumat, kantapään okaita ja muut mahdolliset syyt.

Tutkimukset viittaavat siihen, että magneettikuvaus voi tarjota näyttöä plantaarifaskian paksuuntumisesta tai kudosten turvotuksesta.

Ultraäänitutkimus voi myös olla hyödyllinen paksuuntumisen, kalkkeutuman tai muiden ongelmien havaitsemiseksi.

Riskitekijät

Useat tekijät voivat lisätä plantaarifaskiitin riskiä. Ikä on merkittävä tekijä, sillä plantaarifaskiitti on yleisempää henkilöillä, jotka ovat 40–60-vuotiaita. Tässä ikäryhmässä jalkojen ja kudosten joustavuus voi heiketä, mikä altistaa vaivoille.

Erityiset liikuntamuodot, kuten juoksu, tanssi ja korkean intensiivisyyden aerobinen liikunta, voivat myös rasittaa kantapäätä ja plantaarifaskia merkittävästi. Nämä aktiviteetit aiheuttavat suurta painetta jalkapohjalle, mikä voi johtaa tulehdukseen ja kipuun.

Tasapohjaisuus on toinen riskitekijä. Henkilöillä, joilla on litteät jalat, pitkäaikainen seisominen tai kävely voi muuttaa painon jakautumista jalassa, mikä lisää jännitystä plantaarifaskialle. Tämä epätasapaino voi johtaa plantaarifaskiitin kehittymiseen.

Ylipaino on myös merkittävä tekijä, sillä ylimääräinen paino lisää kuormitusta plantaarifaskialle. Liiallinen paino voi nopeasti johtaa plantaarifaskian ylikuormitukseen ja tulehdukseen, erityisesti, jos henkilö osallistuu intensiivisiin fyysisiin aktiviteetteihin. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota omaan kehonpainoon ja aktiivisuustasoon plantaarifaskiitin riskin vähentämiseksi.

Itsehoito ja kotikonstit

Elämäntapamuutokset ja kotikonstit ovat yleensä ensimmäinen hoitovaihtoehto, jonka terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat plantaarifaskiitin oireiden lievittämiseksi. Näiden käytäntöjen omaksuminen päivittäiseen rutiiniin voi auttaa vähentämään kipua:

• Lepo: Vältä aktiviteetteja, jotka sisältävät toistuvaa iskun vaikutusta jalkoihin ja pahentavat oireita (esim. juokseminen). Korvaa nämä aktiviteetit, jotka eivät aiheuta liikaa kuormitusta jaloillesi, mutta saavat silti kehon liikkumaan, kuten pyöräily ja uinti.
• Venytteleminen: Venyttelyt, jotka on suunniteltu parantamaan joustavuutta ja ylläpitämään liikkuvuutta, voivat auttaa vahvistamaan jalkalihaksiasi ja lievittämään kipua. Vedä varpaita taaksepäin yhdellä kädellä ja pidä venytystä 30 sekuntia, jopa kolme kertaa päivässä.
• Jäähdyttäminen: Levitä jääpakkauksia kantapään pohjalle enintään 15 minuutin ajan useina päivinä viikossa. Jäätyneen tölkin pyörittäminen jalan alla viiden kymmenen minuutin ajan joka ilta voi myös helpottaa herkkiä kohtia jalassa.
• Tukevan kengän käyttäminen: Käytä kenkiä, joissa on oikea kaarituen ja kantapään vaimennus, jotta paine plantaarifaskialta vähenee.
• Oikeat pohjalliset: Kengän pohjalliset, joita voit joko ostaa kaupasta valmiina tai saada mittatilaustyönä, voivat pehmentää jalkojasi ja vähentää stressiä plantaarifaskialla.

Plantaarifaskiitin tukeminen ja lastat

Yölastat ovat yksi hoitovaihtoehto, joka voi auttaa venyttämään pohkeita ja jalkasi kaarta. Nämä lastat pitävät jalkasi taipuneessa asennossa yön aikana, mikä pidentää plantaarifaskiaa ja akillesjänteen pituutta. Tämä voi estää aamukipua ja jäykkyyttä.

Erityiset ortoosit tai kaarituet kengissäsi voivat auttaa lievittämään osan kivusta jakamalla painetta, ja ne voivat estää lisävahinkoja plantaarifaskialle.

Kipsisaapas voi immobilisoida jalkasi ja vähentää rasitusta, kun plantaarifaskia paranee. Kipsisaappaan voi poistaa esimerkiksi peseytymistä varten; se muistuttaa hiihtokenkää.

Kuinka kauan plantaarifaskiitti kestää?

Huomaat todennäköisesti plantaarifaskiitin oireidesi paranevan heti, kun alat hoitaa niitä. Kuitenkin plantaarifaskian paraneminen voi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

Jos voit paremmin, mutta oireet palaavat, kokeile samoja kotikonsteja, joita käytit aiemmin. Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jos oireesi tuntuvat erilaisilta tai pahemmilta kuin aiemmin.

Plantaarifaskiitti on jalkavaiva, joka syntyy, kun plantaarifaskia tulehtuu, mikä aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä kantapäässä. Hoidon keskeisiä tavoitteita ovat kivun vähentäminen, liikkuvuuden parantaminen ja jalkatoiminnan palauttaminen. Ensisijaisia hoitomuotoja ovat elämäntapamuutokset ja lääkitys, mutta fysioterapia ja leikkaus voivat myös olla avuksi.