Pistävä kipu polven sisäsyrjällä: Syyt, oireet ja hoito

Polven sisäsyrjällä ilmenevä pistävä kipu on yleinen vaiva, joka voi johtua useista eri tekijöistä, kuten rasituksesta, vammasta tai ikääntymisestä. Kipu voi vaihdella lievästä ärsytyksestä voimakkaaseen pistävään tunteeseen, joka haittaa kävelyä ja muita jokapäiväisiä toimintoja. Yleisimmin polven sisäsyrjän kipu liittyy rakenteisiin, kuten nivelsiteisiin, jänteisiin tai rustoon, jotka voivat vaurioitua liiallisen rasituksen tai vamman seurauksena.

Yleisimmät syyt

Mediaalinen nivelkierukan repeämä

Mediaalinen nivelkierukka sijaitsee polven sisäsyrjällä ja toimii polvinivelen iskunvaimentimena, suojaamalla niveltä rasitukselta ja parantamalla sen vakautta. Nivelkierukan repeämä on yksi yleisimmistä polvivammoista ja se voi tapahtua äkillisen vääntöliikkeen tai vähitellen kuluman seurauksena. Äkillinen kierukan repeämä on tyypillinen urheiluvammoissa, kuten jalkapallossa tai koripallossa, joissa polveen kohdistuu nopeita suunnanmuutoksia tai äkillisiä pysähdyksiä. Toisaalta, ikääntyneillä ihmisillä nivelkierukka voi heikentyä ajan myötä, ja pieni liike voi johtaa repeämään.

Oireita nivelkierukan repeämästä ovat pistävä kipu polven sisäsyrjällä, polven turvotus ja liikerajoitukset. Kipu voi pahentua portaiden nousussa tai kyykistyessä. Lisäksi polvessa voi tuntua lukkiutumista tai napsumista, ja pitkälle edennyt repeämä voi aiheuttaa polven epävakautta. Diagnoosi tehdään usein magneettikuvauksella (MRI), joka näyttää nivelkierukan vauriot.

Hoito riippuu vamman vakavuudesta. Pienet repeämät voidaan hoitaa levolla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla, joka auttaa palauttamaan lihasvoiman ja polven liikkuvuuden. Vakavammissa tapauksissa, erityisesti nuoremmilla ja aktiivisilla henkilöillä, voidaan tarvita kirurgista hoitoa, jossa repeämä joko korjataan tai poistetaan osittain (meniskektomia). Leikkaushoidon jälkeen kuntoutus on tärkeää, jotta polven toimintakyky palautuu mahdollisimman hyvin.

Polven mediaalisen sivusiteen (MCL) vamma

Polven mediaalinen sivuside (MCL) sijaitsee polven sisäsyrjällä ja se yhdistää reisiluun ja sääriluun toisiinsa, auttaen vakauttamaan polven sivuttaisliikkeissä. MCL-vamma on yleinen kontaktiurheilussa, kuten jalkapallossa ja jääkiekossa, jossa polvi voi altistua ulkoiselle voimakkaalle iskulle tai väännölle. Kun voima kohdistuu polveen ulkopuolelta, se voi aiheuttaa sivusiteen venymistä tai repeytymistä.

MCL-vamman oireisiin kuuluu pistävä kipu polven sisäsyrjällä, joka pahenee polvea taivuttaessa tai liikutettaessa. Vammaan liittyy usein turvotusta ja polven jäykkyyttä. Vakavammissa vammoissa polvi voi tuntua epävakaalta, ja potilas saattaa kokea vaikeuksia seistä tai kävellä ilman tukea.

MCL-vammat luokitellaan kolmeen asteeseen:

• Aste 1: Lievä venähdys, jossa nivelside on hieman venynyt mutta ei revennyt.
• Aste 2: Osittainen repeämä, jossa nivelside on vaurioitunut mutta ei täysin katkennut.
• Aste 3: Täydellinen repeämä, jossa nivelside on kokonaan poikki.

Hoito riippuu vamman vakavuudesta. Lievät venähdykset paranevat yleensä levolla, jääpakkauksilla ja fysioterapialla. Polven tukeminen siteellä tai ortoosilla voi olla hyödyllistä toipumisen aikana. Vakavammissa repeämissä voi olla tarpeen kirurginen hoito, mutta useimmat MCL-vammat paranevat ilman leikkausta. Fysioterapia kuntoutuksen aikana keskittyy lihasvoiman ja liikkuvuuden palauttamiseen sekä vamman uusiutumisen estämiseen.

Polven nivelrikko (artroosi)

Polven nivelrikko, eli artroosi, on krooninen ja etenevä sairaus, jossa polven nivelrusto kuluu vähitellen pois. Nivelrusto toimii iskunvaimentimena luiden välissä, ja sen kuluminen aiheuttaa luiden hankaamisen toisiaan vasten, mikä johtaa kipuun, tulehdukseen ja jäykkyyteen. Nivelrikko on yleinen ikääntymiseen liittyvä sairaus, mutta se voi kehittyä myös vammojen tai liiallisten rasitusten seurauksena. Ylipaino, polvivammat ja perinnölliset tekijät voivat lisätä nivelrikon riskiä.

Nivelrikon oireisiin kuuluvat polven kipu, joka pahenee rasituksen aikana ja helpottaa levossa, sekä jäykkyys, erityisesti aamuisin tai pitkän istumisen jälkeen. Kipuun voi liittyä myös turvotusta ja polven liikerajoituksia. Pitkälle edennyt nivelrikko voi aiheuttaa polven epämuodostumia ja liikkuvuuden rajoittumista niin, että kävely ja muut päivittäiset toiminnot vaikeutuvat.

Nivelrikon hoitoon kuuluu elintapojen muuttaminen, kuten painonhallinta ja säännöllinen liikunta, joka auttaa vahvistamaan polven ympärillä olevia lihaksia ja ylläpitämään nivelten liikkuvuutta. Tulehduskipulääkkeet voivat lievittää oireita, ja pahimmissa tapauksissa voidaan tarvita kortisoni-injektioita tulehduksen ja kivun lievittämiseksi. Jos nivelrikko on pitkälle edennyt eikä konservatiivinen hoito auta, nivelproteesileikkaus voi olla ainoa vaihtoehto kivun lievittämiseksi ja toimintakyvyn palauttamiseksi.

Limapussin tulehdus (bursiitti)

Limapussit ovat pieniä nesteen täyttämiä pusseja, jotka sijaitsevat nivelten lähellä ja toimivat pehmusteina luiden, lihasten ja jänteiden välillä. Polven limapussin tulehdus, eli bursiitti, syntyy, kun limapussi ärtyy ja tulehtuu, mikä johtaa turvotukseen ja kipuun. Tämä voi johtua liiallisesta rasituksesta, toistuvista liikkeistä, polveen kohdistuvasta paineesta tai vammasta.

Polven bursiitti ilmenee yleensä polven sisäsyrjällä, ja siihen liittyy turvotus ja kipu, joka pahenee polven taivuttamisessa tai rasituksessa. Iho voi myös tuntua lämpimältä ja aralta. Erityisesti urheilijat, jotka joutuvat polvistumaan usein, tai henkilöt, jotka tekevät toistuvia liikkeitä polvillaan, ovat alttiita bursiitille. Pitkittynyt tulehdus voi johtaa siihen, että limapussi täyttyy liiallisella nesteellä, mikä pahentaa oireita ja aiheuttaa lisää painetta polvessa.

Bursiitin hoitoon kuuluu lepo ja kylmäpakkaukset, jotka auttavat vähentämään turvotusta ja kipua. Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, voivat lievittää oireita. Jos bursiitti ei parane, voidaan harkita kortisoni-injektiota tai limapussin tyhjentämistä nesteen poistamiseksi. Fysioterapia auttaa vahvistamaan polven ympärillä olevia lihaksia ja ehkäisemään toistuvaa bursiittia.

Jännetulehdus

Jännetulehdus, eli tendinitis, on tila, jossa jänteet tulehtuvat ja ärtyvät liiallisen rasituksen, toistuvan käytön tai vamman seurauksena. Polven alueella tämä voi kohdistua erityisesti reisilihaksen ja sääriluun väliseen jänteeseen, joka tukee polven liikkeitä. Jännetulehdus polvessa voi kehittyä erityisesti urheilijoilla tai aktiivisilla henkilöillä, jotka altistavat polvensa jatkuvalle rasitukselle esimerkiksi juoksemisen, hyppimisen tai kyykkyjen aikana. Se voi kuitenkin myös ilmetä henkilöillä, jotka joutuvat polvistumaan usein tai suorittavat toistuvia liikkeitä työssään.

Oireisiin kuuluvat pistävä kipu polven sisäsyrjällä, joka pahenee erityisesti liikunnan tai fyysisen rasituksen aikana. Tulehtunut jänne voi tuntua myös aralta koskettaessa, ja polvessa voi olla lievää turvotusta. Jos jännetulehdusta ei hoideta ajoissa, se voi kroonistua, mikä voi vaikeuttaa paranemista ja johtaa pysyviin vaurioihin jänteessä.

Hoito keskittyy ensisijaisesti tulehduksen ja kivun lievittämiseen. Tämä saavutetaan usein levolla, jääpakkauksilla, tulehduskipulääkkeillä ja venyttelyllä. Jänteen kuormitusta on tärkeää vähentää, jotta se voi toipua. Fysioterapia on myös olennainen osa hoitoa, sillä se auttaa vahvistamaan polven ympärillä olevia lihaksia ja ehkäisemään tulevia tulehduksia. Vaikeimmissa tapauksissa, joissa konservatiivinen hoito ei auta, voidaan harkita kortisoni-injektioita tai jopa leikkausta.

Murtuma

Polven sisäsyrjän kipu voi olla merkki luun murtumasta, erityisesti sääriluun yläosassa tai reisiluun alaosassa. Murtuma voi tapahtua onnettomuuden, kaatumisen tai voimakkaan iskun seurauksena, joka kohdistuu suoraan polveen tai sen ympäristöön. Erityisen alttiita murtumille ovat henkilöt, joilla on luuston heikentymistä, kuten osteoporoosia, mutta vakavat vammat voivat aiheuttaa murtuman myös muuten terveissä luissa.

Murtuman oireet vaihtelevat vamman vakavuudesta riippuen, mutta tyypillisesti ne sisältävät voimakasta, pistävää kipua, joka pahenee liikuttaessa. Lisäksi polvessa voi olla turvotusta, mustelmaa ja epävakautta, ja murtuma voi rajoittaa kykyä kantaa painoa loukkaantuneella jalalla. Joissakin tapauksissa murtuma voi olla piilevä ja kipu saattaa ilmetä vasta myöhemmin, kun luu alkaa heiketä vamman seurauksena.

Murtuman hoito riippuu sen vakavuudesta. Pienet hiusmurtumat voivat parantua levolla ja kipsauksella, kun taas vakavat murtumat vaativat usein kirurgista korjausta, jossa luut kiinnitetään paikoilleen metallilevyillä tai ruuveilla. Paranemisprosessi voi kestää useita kuukausia, ja kuntoutus on olennainen osa toipumista. Fysioterapia auttaa palauttamaan liikkuvuuden ja vahvistamaan polven ympärillä olevia lihaksia murtuman jälkeen.

Puristunut hermo

Polvessa oleva pistävä kipu voi olla seurausta hermon puristumisesta, joka aiheuttaa säteilevää kipua ja epämukavuutta polven alueella. Hermopuristus voi johtua esimerkiksi tulehduksesta, vammasta tai tietyistä anatomisista rakenteista, jotka aiheuttavat painetta hermoon. Polvessa tämä voi kohdistua erityisesti peroneaaliseen hermoon, joka kulkee polven ulkosyrjällä ja voi vaurioitua tai puristua, jos polveen kohdistuu suoraa painetta tai vamma.

Puristunut hermo voi aiheuttaa voimakasta, terävää ja säteilevää kipua, joka voi tuntua polven sisä- tai ulkosyrjällä. Muita oireita voivat olla puutuminen, pistely ja lihasheikkous polven ja säären alueella. Hermovauriot voivat olla pitkäaikaisia, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti, ja ne voivat johtaa pysyviin toiminnan heikkenemisiin.

Hoito riippuu siitä, mikä aiheuttaa hermon puristumisen. Tulehduskipulääkkeet ja hermoa suojaavat lääkkeet voivat lievittää oireita, ja fysioterapia auttaa parantamaan polven liikkuvuutta ja vähentämään hermoon kohdistuvaa painetta. Vakavissa tapauksissa, joissa konservatiivinen hoito ei auta, leikkaus voi olla tarpeen hermon vapauttamiseksi puristuksesta.

Polven rasitusvamma

Polven rasitusvamma syntyy, kun polveen kohdistuu jatkuvaa, toistuvaa rasitusta ilman riittävää lepoa ja palautumista. Tämä voi aiheuttaa kivuliasta tulehdusta, ärsytystä ja vaurioita polven rakenteisiin, kuten jänteisiin, nivelsiteisiin ja rustoon. Yleisiä rasitusvammoja ovat jännetulehdus, bursiitti ja nivelrikon paheneminen, jotka kaikki voivat aiheuttaa pistävää kipua polven sisäsyrjällä.

Oireet voivat kehittyä vähitellen ja pahentua ajan myötä, erityisesti rasituksen jälkeen. Tyypillisiä oireita ovat kipu ja jäykkyys polvessa, erityisesti liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden jälkeen. Polvessa voi myös olla lievää turvotusta, ja liikkeet, kuten kyykkyyn meneminen tai portaiden nousu, voivat tuntua kivuliailta.

Rasitusvammojen hoito vaatii lepoa, kuormituksen vähentämistä ja usein fysioterapiaa polven ympärillä olevien lihasten vahvistamiseksi. Tulehduskipulääkkeet voivat lievittää oireita, ja kylmäpakkaukset voivat vähentää turvotusta. Kuntoutuksessa keskitytään myös polven liikkuvuuden ja lihasten joustavuuden parantamiseen, jotta tulevia vammoja voidaan ehkäistä.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Jos polven sisäsyrjän kipu jatkuu useita päiviä levosta ja kotihoidoista huolimatta tai jos polvi tuntuu epävakaalta, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi tehdä tarkempia tutkimuksia, kuten röntgen- tai magneettikuvauksen, selvittääkseen kivun syyn ja suositellakseen parasta hoitomuotoa.