Yleisimmät neurologiset sairaudet

Neurologiset sairaudet ovat hermostoa koskevia sairauksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Näitä sairauksia esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä, ja niiden syyt voivat vaihdella perinnöllisistä tekijöistä ulkoisiin ympäristövaikutuksiin. Neurologisten sairauksien kirjo on laaja, ja niiden oireet vaihtelevat lievistä vaivoista vakaviin toimintakyvyn menetyksiin.

Mikä on neurologinen sairaus

Neurologiset sairaudet ovat häiriöitä, jotka vaikuttavat hermoston toimintaan. Hermosto jakautuu keskushermostoon, joka sisältää aivot ja selkäytimen, sekä ääreishermostoon, joka yhdistää keskushermoston kehon eri osiin. Hermoston tehtävänä on hallita kehon toimintaa ja reagoida ympäristön ärsykkeisiin.

Neurologinen sairaus voi ilmetä monella tavalla, esimerkiksi motorisina ongelmina, kognitiivisina häiriöinä tai sensorisina muutoksina. Sairauden syyt voivat olla perinnöllisiä, kehityksellisiä, traumaattisia, infektioihin liittyviä tai degeneratiivisia.

Näihin sairauksiin liittyy usein monimutkainen oirekuva, mikä voi tehdä niiden diagnosoinnista ja hoidosta haastavaa. Neurologiset sairaudet voivat olla akuutteja, kuten aivohalvaus, tai kroonisia, kuten Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti.

Aivohalvaus

Aivohalvaus on yksi yleisimmistä ja vakavimmista neurologisista sairauksista. Se syntyy, kun aivojen verenkierto häiriintyy joko tukkeuman (iskeeminen aivohalvaus) tai verenvuodon (hemorraginen aivohalvaus) vuoksi.

Oireita ovat äkillinen lihasheikkous, toispuoleinen halvaus, puhevaikeudet, näköhäiriöt ja päänsärky. Aivohalvaus vaatii välitöntä lääkärinhoitoa, sillä nopea hoito voi vähentää pysyviä vaurioita.

Aivohalvauksen riskitekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, tupakointi, diabetes, korkea kolesteroli ja sydänsairaudet. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat terveellinen ruokavalio, liikunta ja riskitekijöiden hallinta.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on yleisin dementian muoto, joka vaikuttaa pääasiassa iäkkäisiin ihmisiin. Se heikentää muistia, ajattelua ja kykyä suorittaa päivittäisiä toimintoja. Taudin syytä ei täysin tunneta, mutta perimä, ikääntyminen ja elämäntapatekijät vaikuttavat sen kehittymiseen.

Alzheimerin oireita ovat muistikatkokset, vaikeus hahmottaa asioita, sekavuus ja käytösmuutokset. Taudin eteneminen on hitaasti etenevää, ja hoito keskittyy oireiden lievittämiseen sekä elämänlaadun parantamiseen.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on krooninen neurologinen sairaus, joka vaikuttaa motorisiin toimintoihin. Se johtuu dopamiinia tuottavien hermosolujen tuhoutumisesta aivoissa.

Oireita ovat vapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hidastuminen ja tasapainovaikeudet. Edetessään sairaus voi myös aiheuttaa kognitiivisia ja mielialaan liittyviä ongelmia.

Parkinsonin taudin hoitoon kuuluu lääkehoito, joka pyrkii korvaamaan dopamiinin puutetta. Lisäksi fysioterapia ja liikunta voivat auttaa ylläpitämään toimintakykyä.

Epilepsia

Epilepsia on neurologinen häiriö, jolle on ominaista toistuvat kohtaukset, jotka johtuvat aivojen epänormaalista sähköisestä toiminnasta. Kohtausten tyyppi ja voimakkuus vaihtelevat henkilöstä toiseen.

Epilepsian oireet voivat ilmetä tajuttomuutena, lihaskouristuksina, aistiharhoina tai muina poikkeuksellisina käyttäytymisen muutoksina. Hoitoon käytetään yleensä epilepsialääkkeitä, ja joissakin tapauksissa leikkaus voi olla vaihtoehto.

Multippeliskleroosi (MS-tauti)

MS-tauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää hermoston suojakuorta vastaan. Tämä aiheuttaa hermoimpulssien hidastumista tai estymistä.

Oireita ovat mm. lihasheikkous, väsymys, näköhäiriöt, puutuminen ja tasapainovaikeudet. Oireet voivat vaihdella suuresti ja pahentua ajan myötä.

MS-tautia hoidetaan lääkkeillä, jotka hidastavat taudin etenemistä ja lievittävät oireita. Lisäksi fysioterapia ja elämäntapamuutokset voivat tukea toimintakykyä.

Migreeni

Migreeni on krooninen päänsärkyhäiriö, joka voi olla hyvin voimakasta ja toimintakykyä heikentävää. Se aiheuttaa usein sykkivää päänsärkyä, pahoinvointia ja valo- tai ääniherkkyyttä.

Migreenin syitä ei täysin ymmärretä, mutta perimä ja ympäristötekijät vaikuttavat sen esiintymiseen. Laukaisevia tekijöitä voivat olla stressi, univaje, tietyt ruoat tai hormonimuutokset.

Hoitoon kuuluu sekä estolääkitys että akuutin migreenikohtauksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet. Lisäksi terveelliset elämäntavat ja stressinhallinta voivat auttaa vähentämään kohtausten esiintyvyyttä.

Ääreishermoston sairaudet

Ääreishermoston sairaudet, kuten neuropatia, vaikuttavat hermoihin, jotka yhdistävät keskushermoston kehon muihin osiin. Neuropatian yleisiä syitä ovat diabetes, vammat, infektiot ja tietyt lääkehoidot.

Oireina voi esiintyä puutumista, pistelyä, kipua ja lihasheikkoutta. Hoito riippuu perussyystä, ja se voi sisältää lääkkeitä, fysioterapiaa ja elintapojen muutoksia.

Yleisimmät neurologiset sairaudet sisältävät laajan kirjon hermoston toimintaan vaikuttavia sairauksia. Tässä listassa on lisää neurologisia sairauksia, joita voi esiintyä eri ikäryhmissä:

ALS (Amyotrofinen lateraaliskleroosi)

ALS on progressiivinen hermostosairaus, joka vaikuttaa liikehermoihin ja johtaa lihasten heikkenemiseen ja lopulta halvaantumiseen. Vaikka tauti ei vaikuta kognitiivisiin kykyihin varhaisessa vaiheessa, se voi edetä nopeasti ja vaikuttaa hengitykseen ja nielemiseen.

Huntingtonin tauti

Tämä perinnöllinen sairaus vaikuttaa aivojen liikkeiden hallintaan, mielialaan ja kognitioon. Huntingtonin taudille ovat tyypillisiä hallitsemattomat liikkeet, käyttäytymisen muutokset ja dementia.

Guillain-Barrén oireyhtymä

Guillain-Barré on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää hermoja vastaan. Se voi aiheuttaa nopeasti etenevän lihasheikkouden, tunnottomuutta ja jopa halvaantumista. Useimmat toipuvat täysin asianmukaisella hoidolla, mutta sairaus voi olla hengenvaarallinen ilman nopeaa hoitoa.

Aivokasvaimet

Aivokasvaimet voivat olla joko hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia ja vaikuttaa keskushermoston toimintaan painamalla ympäröiviä kudoksia. Oireisiin kuuluvat päänsärky, näköhäiriöt, kohtaukset ja kognitiiviset muutokset.

Lihasdystrofia

Lihasdystrofia on perinnöllinen sairausryhmä, joka vaikuttaa lihaksiin ja hermo-lihasliitoksiin. Se johtaa lihasten asteittaiseen heikkenemiseen ja toimintakyvyn menetykseen.

Trigeminusneuralgia

Tämä sairaus aiheuttaa voimakasta, sähköiskumaista kipua kasvojen alueella. Se johtuu kolmoishermon ärsytyksestä tai puristuksesta. Vaikka sairaus ei ole hengenvaarallinen, kipu voi olla hyvin invalidisoivaa.

Unettomuus ja muut unihäiriöt

Vaikka unettomuus ei aina luokitella neurologiseksi sairaudeksi, se voi olla seurausta hermoston häiriöistä, kuten levottomat jalat -oireyhtymästä tai narkolepsiasta. Unihäiriöiden hoitaminen on tärkeää, koska ne vaikuttavat suoraan aivojen ja hermoston toimintaan.

Ataksia

Ataksia on neurologinen oireyhtymä, jossa liikkeiden koordinaatio ja tasapaino heikentyvät. Se voi olla perinnöllinen tai aiheutua aivovauriosta, kuten aivoverenvuodosta tai kasvaimesta.

Touretten oireyhtymä

Touretten oireyhtymä on neuropsykiatrinen sairaus, jolle ovat tyypillisiä toistuvat motoriset ja ääniin liittyvät tic-oireet. Vaikka sairaus ei ole vakava, se voi vaikuttaa elämänlaatuun, erityisesti lapsilla ja nuorilla.

Neurofibromatoosi

Tämä on perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa hyvänlaatuisia kasvaimia hermokudokseen. Vaikka kasvaimet ovat yleensä hyvänlaatuisia, ne voivat aiheuttaa hermoston toimintahäiriöitä, kipua ja esteettisiä ongelmia.

Cluster-päänsärky

Cluster-päänsärky on yksi voimakkaimmista tunnetuista päänsäryn muodoista. Se esiintyy sarjoina ja voi aiheuttaa sietämätöntä kipua, erityisesti silmän ympärillä. Vaikka syitä ei täysin tunneta, se liittyy neurologisiin mekanismeihin.

Dystonia

Dystonia on liikehäiriö, jossa lihakset supistuvat tahattomasti, aiheuttaen epänormaaleja asentoja tai toistuvia liikkeitä. Sairaus voi olla paikallinen tai laajempi, ja se vaikuttaa usein elämänlaatuun merkittävästi.

Näiden lisäksi neurologisten sairauksien kenttä on laaja, ja monet harvinaiset sairaudet, kuten Wilsonin tauti, myasthenia gravis ja syringomyelia, vaativat erityistä huomiota ja hoitoa. Jokainen näistä sairauksista on monimutkainen, ja niiden hoito ja diagnosointi vaativat usein moniammatillista yhteistyötä.