Yli 65 vuotiaiden kolesteroliarvot

Kolesterolin hallinta on erityisen tärkeää iäkkäille henkilöille, sillä se voi merkittävästi vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen. Yli 65-vuotiailla kolesteroliarvot saattavat vaihdella, ja niiden seuraaminen voi auttaa ehkäisemään sydänsairauksien riskiä ja ylläpitämään yleistä terveyttä.

Kolesterolitestauksen arvot

Kolesterolitesti on verikoe, joka mittaa kolesterolin ja muiden rasvojen määrää veressä. Kehomme tarvitsee tietyn määrän kolesterolia säilyttääkseen solut ja elimet terveinä ja toimintakykyisinä. Kuitenkin, jos kolesterolitasot ovat epänormaalit, se voi kertyä vereen ja lisätä riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja muihin sydän- ja verisuonisairauksiin. Siksi on tärkeää tehdä kolesterolitestejä säännöllisesti, jotta voidaan seurata arvoja tarkasti ja ryhtyä toimenpiteisiin kolesterolitasojen säätämiseksi terveelliselle tasolle.

HDL (High-Density Lipoprotein)

HDL on korkeatiheyksinen lipoproteiini, jota kutsutaan usein ”hyväksi” kolesteroliksi, koska se auttaa poistamaan LDL-kolesterolia, eli ”huonoa” kolesterolia, verestä. Tämä auttaa pitämään verisuonet auki ja parantaa verenkiertoa.

LDL (Low-Density Lipoprotein)

LDL on matalatiheyksinen lipoproteiini, ja sitä kutsutaan usein ”huonoksi” kolesteroliksi, koska liiallinen määrä voi kertyä verisuonten seinämiin, muodostaen plakkeja ja aiheuttaen valtimonkovettumatautia. Tämä voi kaventaa valtimoita, vähentäen verenvirtausta ja lisäämällä riskiä sydänkohtauksiin tai aivohalvauksiin, jos plakkit hajoavat.

Triglyseridit

Triglyseridit ovat rasvoja, joita löytyy verestä. Keho hajottaa ravinnosta saadut rasvat pienemmiksi yhdisteiksi, joita kutsutaan triglyserideiksi. Korkea triglyseriditaso voi liittyä useisiin tekijöihin, kuten ylipainoon, liialliseen kalorien saantiin, alkoholin väärinkäyttöön, tupakointiin, vähäiseen liikuntaan tai diabetekseen, jossa verensokeri on koholla. Korkea triglyseriditaso voi lisätä sydänsairauksien kehittymisen riskiä.

Kokonaiskolesteroli

Tämä on kolesterolin kokonaismäärä veressä, joka sisältää HDL-kolesterolin, LDL-kolesterolin ja 20 % triglyserideistä. Kokonaiskolesteroli ja HDL-kolesteroli mitataan suoraan. Muut arvot lasketaan kokonaiskolesterolin, HDL ja triglyseridien mittausten perusteella.

Kolesterolitasot aikuisilla

• Kokonaiskolesteroli alle 200 mg/dL: Arvot yli 200 mg/dL ovat korkeita ja voivat tarkoittaa suurempaa riskiä sydänsairauksien kehittymiseen.
• LDL-kolesteroli alle 130 mg/dL: Tai vielä alhaisempi, jos on riski sydänkohtauksiin tai aivohalvauksiin.
• HDL-kolesteroli yli 60 mg/dL: HDL-tasot 60 mg/dL ja korkeammat voivat auttaa vähentämään sydänsairauksien riskiä. HDL-tasot 40 mg/dL tai matalammat katsotaan riskitekijäksi sydänsairauksien kehittymiselle.
• Triglyseridit alle 150 mg/dL: Arvot yli 150 mg/dL lisäävät sydänsairauksien ja metabolisen oireyhtymän riskiä, joka on myös sydänsairauksien, diabeteksen ja aivohalvauksen riskitekijä.
• Ei-HDL-kolesteroli alle 160 mg/dL: Tämä on kokonaiskolesteroli miinus HDL-kolesteroli. Tai matalampi niille, joilla on riski sydänkohtauksiin tai aivohalvauksiin.

Kolesterolitasot senioreilla

Yli 65-vuotiaiden kolesteroliarvot voivat poiketa nuoremmista aikuisista, ja niiden hallinta on tärkeää sydän- ja verisuoniterveyden kannalta. Yleisesti ottaen suositukset voivat vaihdella yksilöllisten terveystilanteiden mukaan, mutta seuraavat arvot ovat yleisesti hyväksyttyjä:

• Kokonaiskolesteroli: Alle 200 mg/dL
• LDL-kolesteroli: Alle 100 mg/dL, mutta yksilöllisesti voidaan suositella vielä alhaisempia tasoja erityisesti, jos on riski sydänkohtauksiin tai aivohalvauksiin
• HDL-kolesteroli: Yli 40 mg/dL miehillä ja yli 50 mg/dL naisilla
• Triglyseridit: Alle 150 mg/dL

Nämä arvot voivat vaihdella eri lähteiden mukaan ja saattavat riippua henkilökohtaisesta terveydentilasta, kuten sydänsairauksista tai diabeteksesta.

Kolesterolitasojen muutokseen vaikuttavat tekijät

Kohonnut kolesteroli johtuu usein epäterveellisistä elämäntavoista, kuten ruokavaliosta ja liikunnan puutteesta. Kolesterolitasojen muutokseen vaikuttavat tekijät sisältävät:

Ravitsemus

Liiallinen saanti ruokaa, joka sisältää tyydyttyneitä tai transrasvoja, voi nostaa LDL-kolesterolia. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi liha, sisäelimet, maito, voi, juusto, leivonnaiset, valmisruoat ja paljon öljyä sisältävät paistetut ruoat.

Ylipaino

Ylipainoisilla henkilöillä ylimääräinen rasvakudos voi aiheuttaa muutoksia sydän- ja verisuonijärjestelmässä. Lisäksi ylipaino lisää riskiä sairastua diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin, jotka voivat muuttaa sydämen rakennetta ja toimintaa, nopeuttaa sepelvaltimoiden kovettumista ja nostaa kolesterolitasoja.

Liikunnan puute

Liikunnan puute ja pitkäaikainen istuminen voivat vähentää HDL-kolesterolia veressä.

Perinnöllisyys

Perinnöllisyys voi myös vaikuttaa kolesterolitasoihin. Perinnöllinen kohonnut kolesteroli (FH) on geneettinen tila, jossa kolesteroli on korkealla. Jos perheessä on henkilöitä, joilla on korkea kolesteroli, syntyvillä lapsilla on suurempi riski saada sama ongelma.

Ikä ja sukupuoli

Ikääntyessä kolesterolitasot voivat nousta. Lisäksi sukupuoli vaikuttaa kolesteroliarvoihin. Ennen vaihdevuosia naisten kokonaiskolesteroli on yleensä alhaisempi kuin samanikäisillä miehillä. Vaihdevuosien jälkeen naisten LDL-kolesteroli voi kuitenkin nousta ja HDL-kolesteroli laskea.

Lähteet:

• American Heart Association (AHA): Kolesterolin Hallinta
• National Heart, Lung, and Blood Institute (NHLBI): Kolesterolin Hallinta