MS-tauti ensioireet kokemuksi

MS-tauti eli multippeliskleroosi on krooninen keskushermoston sairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää hermosolujen myeliinivaippaa vastaan. Tämä vaurioittaa hermoja ja häiritsee viestien kulkua aivoista kehoon. Vaikka MS-tauti ei ole parannettavissa, sen etenemistä voidaan hidastaa ja oireita hallita tehokkaasti nykyaikaisella hoidolla.

Mikä on MS-tauti?

MS-tauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusmekanismi hyökkää virheellisesti oman kehon kudoksia vastaan – tarkemmin sanottuna aivojen ja selkäytimen hermosäikeitä ympäröivää myeliinivaippaa. Tämä tulehdusprosessi aiheuttaa vaurioita hermoston eri osissa, mikä johtaa monimuotoisiin neurologisiin oireisiin.

Taudin kulku vaihtelee yksilöllisesti: yleisin muoto on relapsoiva-remittoiva MS (RRMS), jossa oireet ilmenevät jaksoittain ja osin häviävät välillä. Harvinaisempi, mutta vakavampi muoto on primaaristi progressiivinen MS (PPMS), jossa sairaus etenee tasaisesti ilman selvää toipumisvaihetta. MS-tauti alkaa tyypillisesti nuorella aikuisiällä, ja sitä esiintyy huomattavasti enemmän naisilla kuin miehillä.

Miten MS-tauti syntyy ja kehittyy?

MS-tauti eli multippeliskleroosi on autoimmuunisairaus, jossa kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää keskushermoston hermosäikeitä suojaavaa myeliinivaippaa vastaan. Myeliini toimii eristeenä hermosoluissa ja mahdollistaa sähköisten impulssien nopean ja tehokkaan kulun. Kun myeliini vaurioituu, hermosignaalit hidastuvat tai katkeavat kokonaan, mikä johtaa monenlaisiin neurologisiin oireisiin.

Sairauden tarkkaa syytä ei vielä tunneta, mutta sen uskotaan syntyvän perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Geneettinen alttius tarkoittaa, että tietyt geenit voivat lisätä riskiä sairastua MS-tautiin, vaikka tauti ei varsinaisesti ole periytyvä. Ympäristötekijöihin kuuluvat muun muassa D-vitamiinin puute, tupakointi sekä mahdollisesti tietyt virusinfektiot, kuten Epstein–Barr-virus.

MS-taudin oireet

MS-tauti on monimuotoinen sairaus, joka voi aiheuttaa hyvin erilaisia oireita riippuen siitä, missä kohtaa keskushermostoa tulehdukselliset vauriot sijaitsevat. Oireet voivat tulla äkillisesti ja kestää päiviä tai viikkoja, minkä jälkeen ne voivat lieventyä tai hävitä kokonaan – tämä ilmiö tunnetaan nimellä remissio. Alla kuvataan yleisimpiä MS-taudin aiheuttamia oireita:

Näköhäiriöt

Yksi yleisimmistä MS-taudin oireista liittyy näkökykyyn. Näköhermon tulehdus (optikusneuriitti) voi aiheuttaa näön sumentumista, värien haalistumista ja kipua silmää liikuttaessa. Joillakin potilailla esiintyy kaksoiskuvia tai ohimenevää näönmenetystä toisessa silmässä. Nämä oireet voivat olla pelottavia, mutta ne ovat usein palautuvia.

Tunnon muutokset

Puutuminen, pistely, kihelmöinti tai tunnottomuus ovat yleisiä MS-potilailla. Nämä tuntemukset voivat esiintyä käsissä, jaloissa, kasvoissa tai vartalon toisella puolella. Joissakin tapauksissa potilas voi tuntea ikään kuin “sähköiskun” selkärangassa, kun hän taivuttaa päätä – tätä kutsutaan Lhermitten oireeksi.

Lihasheikkous ja liikkumisvaikeudet

MS-tauti voi vaikuttaa lihasten hallintaan ja voimakkuuteen. Potilas saattaa kokea vaikeuksia kävelyssä, portaiden nousemisessa tai esineiden nostamisessa. Yleisiä ovat myös tasapaino-ongelmat, jäykkyys ja lihaskouristukset (spastisuus), jotka haittaavat itsenäistä liikkumista.

Väsymys

MS-tautiin liittyvä väsymys eroaa tavallisesta uupumuksesta. Se voi olla yllättävän voimakasta, äkillistä ja suhteettoman suurta verrattuna fyysiseen tai henkiseen rasitukseen. Väsymys on usein päivittäistä ja voi rajoittaa normaalia toimintakykyä.

Kognitiiviset ja psyykkiset oireet

Osalla potilaista ilmenee keskittymisvaikeuksia, muistihäiriöitä ja hidas ajattelukyky. Lisäksi MS-tauti voi altistaa masennukselle ja ahdistuneisuudelle, joko suoraan neurologisten muutosten tai sairauden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen vuoksi.

Virtsaamis- ja suolisto-oireet

Virtsarakon toimintahäiriöt ovat yleisiä ja voivat ilmetä tihentyneenä virtsaamisen tarpeena, virtsaamispakkoina tai virtsanpidätyskyvyttömyytenä. Joillakin potilailla on myös ummetusta tai suolen tyhjentymiseen liittyviä vaikeuksia.

Ensioireet

MS-taudin alkuvaiheen oireet voivat olla epämääräisiä, lieviä ja helposti sekoitettavissa muihin sairauksiin. Tämän vuoksi diagnoosin saaminen voi kestää kuukausista jopa vuosiin. Usein oireet ilmenevät jaksoina ja voivat poistua kokonaan ennen kuin ne palaavat uudelleen. Alla kuvataan tyypillisiä ensioireita:

Näköhermon tulehdus

Monilla MS-tauti alkaa näköhermon tulehduksella, joka aiheuttaa näön hämärtymistä, värien haalistumista tai kipua silmää liikuttaessa. Oireet keskittyvät usein yhteen silmään ja voivat tulla nopeasti muutamassa päivässä. Tämä on yksi selkeimmistä MS-taudin varhaisista merkeistä.

Puutuminen ja pistely

Yksi varhaisimmista tuntemuksista on puutuminen tai pistely raajoissa, kuten käsissä tai jaloissa. Nämä tuntemukset voivat levitä esimerkiksi toiselle kehonpuoliskolle tai alaselän alueelle. Tällaiset oireet ovat usein ohimeneviä, mutta saattavat uusiutua myöhemmin voimakkaampina.

Tasapainovaikeudet ja lihasheikkous

Joillakin potilailla ensimmäiset oireet liittyvät liikkumiseen: vaikeus pysyä pystyssä, horjuminen tai lihasten äkillinen heikkous. Saattaa tuntua siltä kuin jalka ei “toimi kunnolla” tai kävely olisi hankalaa ilman selvää syytä.

MS-väsymys (Fatigue)

Vaikka väsymys voi johtua monista tekijöistä, MS-tautiin liittyvä väsymys on erikoislaatuista. Se ilmenee usein ilman fyysistä rasitusta, on äkillistä ja saattaa rajoittaa kykyä toimia normaalisti. Väsymys voi olla ensimmäinen merkki tulevasta sairausjaksosta.

Lievät kognitiiviset oireet

Ensioireisiin voi kuulua keskittymiskyvyn heikkenemistä, ajatuksen hidastumista tai vaikeuksia muistaa asioita. Vaikka nämä oireet voivat olla huomaamattomia, ne voivat viitata varhaisiin neurologisiin muutoksiin.

Miten MS-tauti diagnosoidaan?

MS-taudin diagnosointi perustuu useisiin eri tutkimuksiin ja havaintoihin. Ensimmäinen vaihe on potilaan oireiden kartoitus ja neurologinen tutkimus, jossa arvioidaan muun muassa lihasvoimaa, tasapainoa, tuntoaistia ja näkökykyä. Tyypillisiä ensioireita, kuten näköhermon tulehdus tai puutuminen, voidaan käyttää vihjeinä taudin mahdollisuudesta.

Diagnoosin varmistamiseksi käytetään tavallisesti magneettikuvausta (MRI), jolla nähdään tulehdukselliset vauriot aivoissa ja selkäytimessä. Lisäksi potilaalta voidaan ottaa selkäydinnestenäyte (lumbaalipunktio), jossa tutkitaan ns. oligoklonaalisia vasta-aineita – merkki keskushermoston tulehduksesta.

Koska MS-taudin oireet voivat muistuttaa monia muita neurologisia sairauksia, diagnoosiin vaaditaan usein muiden vaihtoehtojen poissulkemista. Diagnoosi voi joskus viedä aikaa ja edellyttää seurantaa ja toistuvia tutkimuksia ennen lopullista varmuutta.